Jarmo Hynninen

Soittoura

Jarmo on toiminut muusikkona vuodesta 1989 alkaen. Bändejä joissa hän on muiden muassa soittanut: Freukkarit, Kirka, Frank Robson, Tapani Kansa, Pepe Ahlqvist, Henry O Band sekä Juha Björninen Band. Lisäksi hänellä on paljon teatteri-, freelance-, TV-keikkoja mm. Komediateatteri Arena, Olli Ahvenlahti, Jari Sillanpää, ja Pepe Willberg ynnä muita. Omat soololevyt hän on julkaissut vuosina 2001 ja 2012.

Koulutus

Musiikin maisteri (Sibelius Akatemia 2006)

Opetus

Pop/Jazz-Konservatorio 1994-2001, Lehtori Helsingin AMK Stadia Pop/jazz-mus KO 2001-2008, Lehtori Helsingin AMK Metropolia Pop/jazz-mus KO 2008-

Oppikirjat (sis. CD)

-Country Guitar Workshop (1999) -Country Guitar Workshop 2 (2012) -Rhythm & Blues Workshop - improvisointi-ideoita kitaristille (2006)

Tsekkaamisen arvoiset artistit

"Robben Ford, Larry Carlton, Eric Clapton, SRV, Brent Mason, Albert Lee, Danny Gatton, Chet Atkins, Jerry Reed, George Benson, Pat Martino, Wes Montgomery, Django Reinhardt, Guthrie Govan, Derek Trucks, Matt Schofield, Jerry Douglas, Jukka Tolonen, Albert Järvinen, Heikki Silvennoinen, Juha Björninen Peter Lerche, Elvis Presley, Meters - vain muutamia mainitakseni..."

Soittovarusteet

GAS addict: 6 vahvistinta, 27 kitaraa (lähes kaikki peruskitaramallit), paljon pedaaleja ja tietokone plugari sälää ym. Näistä tärkeimmät: Fender Telecaster Custom Shop LTD 1967 Closet Classic, Gibson Les Paul Gold Top VOS '56 Custom Shop, Fender Stratocaster Custom Shop '56 relic, Gibson ES-335 '72, Gibson ES-175 ' 91, Larrivee akustinen. Bogner Shiva EL34 combo, Zendrive -overdrive-pedaali, Keeley compressor, TC Nova reverb, Eventide Modfactor, TC Nova delay.

Sivusoittimet

Gold Tone Paul Beard dobro (GBDGBD), Nousiainen Laps Steel (EBEG#BE), Recording King 5-string banjo, Carter Starter pedal steel (E9), Kentucky-mandoliini

Harrastukset

Koiran kanssa kävely, uinti, historia, laiskottelu, facebook

Jarmo Hynninen - Musiikin juurilla

Uudet muodikkaat musiikkityylit valtaavat maailmaa kukin vuorollaan ja sortuvat seuraavien trendien mukana. On kuitenkin yksi pysyvä ja horjumaton maailman musiikin myrskytuulissa, nimittäin roots-musiikki. Roots-musiikin ekspertti Jarmo Hynnisellä kitaransoiton harrastus alkoi kasvavan musiikki-innostuksen myötä 11-vuotiaana. Hynniselle ajatus kitaristin urasta syntyi hänen kuunnellessaan 50- ja 60-luvun rockia. Nykyään hän soittaa useissa vakituisissa kokoonpanoissa, toimii freelancerina, sekä opettaa aktiivisesti Metropolialla. Opiskellessaan Hynninen oppi omilta opettajiltaan napakan opetustyylin ja se onkin kantanut pitkälle myös hänen omassa opetustyössään. Yksi hänen opetuksensa lähtökohdista on myös käytännönläheinen näkökulma. "Tunneilla pitää soittaa paljon. Silloinhan sitä oppii", kuvailee Hynninen tuntien kulkua. Yksi miehen erikoisaloja on country-musiikki, ja sitä hän erityisen mielellään opettaa eteenpäin. Toki opettajan ammatissa saa ja pitää opettaa kaikenlaista, joten onkin hyvä olla kärryillä uusimmistakin populaarimusiikin tyyleistä. "Nykymusiikkiakin toki pitää kuunnella että tietää missä mennään, mutta eihän kaiken aina tarvitse heti kolahtaa", miettii Hynninen naurahtaen. Hynnisen elämäntapojen perustana on yleisen tasapainon ylläpitäminen. Soittaminen ja opettaminen on tasapainotettava muun elämän, harrastusten ja perheen kanssa. Sosiaalisia taitoja saa ylläpitää opettaessa ja erilaisissa kokoonpanoissa soittaessa, ja sosiaalisesta kanssakäymisestäkin voi aina oppia lisää. Myös hyvä musiikki on iso osa Hynnisen elämässä, sillä se tuo inspiraatiota ja motivoi soittamaan. Virheettömintähän musiikki on yleensä levyltä soitettaessa, mutta Hynninen sanoo nauttivansa suuresti myös hyvistä keikoista, joilla saa eläytyä musiikkiin ja nähdä kun artisti itse eläytyy. Kun kysytään mieleenpainuneimpia keikkakokemuksia, lausahtaa hän heti ilmoille Jeff Beckin keikan Porissa 2010. Pienen mietinnän jälkeen muistuu mieleen myös Robben Fordin veto Tavastialla 90-luvun alkuvuosina. "Ne oli sellasia keikkoja joilta löysi paljon inspiraatiota ja ne oli muutenkin sen tyyppisiä, että ne painuivat mieleen", kuvailee Hynninen. Soittovehkeitä Hynnisellä on valtava määrä, eikä hänen ole aivan helppoa nimetä niistä tärkeimpiä. Kitaroista erityismaininnan arvoisia ovat kuitenkin Gibsonin ES-335 vuodelta 1972 sekä Ruokankaan Mojo Grande. Kitaroiden lisäksi mies kantaa mukanaan kiitettävää määrää efektejä. Keikalle ei lähdetä ilman Simble-säröpedaalia, ja lisäksi mukana pitää olla hyvänkuuloinen reverb-kaiku, joko vahvistimesta suoraan tai erillisestä efektipedaalista. Hynninen on aina arvostanut omien soittotyylien kehittämistä ja niihin keskittymistä. Hän haluaa myös muistuttaa nuorille kitaristinaluille, että omaa tyyliä ja suuntauksia kannattaa etsiä soittamalla ja kokeilemalla. "Vaikka joku toinen soittaisi jonkin asian eri tavalla tai paremmin, tai pitäisi aivan erilaisesta musiikista, niin ei se tarkoita että itse pitäisi mennä perässä. On hyvä olla tietyllä tapaa uskollinen omalle tyylilleen", mietiskelee Hynninen. Innostuksia ja ideioita kannattaa hakea ja korvat on hyvä pitää auki uusille asioille, mutta on myös hyvä muistaa keskittyä siihen omaan tyyliinsä ja olla rehellisesti sen takana.

Linkkejä

http://www.jarmohynninen.com http://www.youtube.com/JarmoH69 http://www.myspace.com/jarmohynninen http://web.me.com/jarmohynninen/Jarmo_Hynninen/Tervetuloa.html